Patjojen lyhyt historia
Wikipedia
Patja –sanan alkuperä
Patja on alusta tai pehmuste, joka laitetaan sänkyyn ja jonka päällä nukutaan.
Alkuperäinen patjaa (englanniksi mattress, saksaksi Matratze) tarkoittava sana matrah on peräisin arabian kielestä ja tarkoitti ’heittää’ tai ’paikkaa, jonne heitetään’ tai ’tyynyä’. Eurooppalaiset omaksuivat ristisotien aikana arabialaisten tavan nukkua lattialle heitettyjen tyynyjen päällä ja patjaa merkitsevä sana siirtyy romanin kielten kautta keskiaikaiseen englannin kieleen.
Vaikka patjan voisi laittaa suoraan lattiaan, se sijoitetaan yleensä maasta korkeammalla olevalle alustalle (korotettu alusta, metallijoustimilla varustettu kehys tai poikkipuilla vahvistettu sängynpohja). Patjan täytteenä on aikojen saatossa käytetty useita eri materiaaleja, mm. olkia tai sulkia. Nykyaikaisissa patjoissa on yleensä sisällä jousitus tai lateksia, viskoelastista vaahtomuovia tai muita vaahtomuovimerkkejä. Patjojen sisällä voidaan käyttää myös ilmaa tai vettä.
Patjan historia
Nuorempi kivikausi. Patjat ja sängyt otetaan käyttöön ja makuualustaa kohotetaan maasta, jotta se olisi vähemmän alttiina lialle ja tuholaisten (jyrsijöiden ja hyönteisten) aiheuttamille vaurioille. Ensimmäiset patjat koottiin ilmeisesti lehdistä, ruohosta tai oljista, jotka päällystettiin eläintaljoilla.
3600 eKr. käytettiin Persiassa sänkyjä, joissa patjana oli vedellä täytetty vuohentaljasta ommeltu pussi.
3400 eKr. Egyptiläiset nukkuvat kodeissaan nurkkaan kerättyjen palmunlehtien päällä.
200 eKr. Muinaisessa Roomassa käytetään patjoja, jotka koostuvat kangaspusseihin pakatusta ruo’osta, heinästä tai villasta, vauraammat käyttävät sulkia patjan täytteenä.
1400-luku. Renessanssin kaudella käytetään patjojen täytteenä herneenpalkoja, olkia, joskus myös sulkia, jotka on pakattu karkeakankaiseen pussiin ja päällystetty sametilla, brokaatilla tai silkillä.
1500- ja 1600-luku. Patjat täytetään oljilla tai untuvilla ja laitetaan sänkyyn, joka koostuu puukehyksestä ja narusta tai nahkasta punotusta sängynpohjasta.
1700-luvun alku. Patjat täytetään puuvillalla tai villalla.
1700-luvun keskivaiheet. Patjojen päällisten tekemiseen käytetään laadukkaampaa pellava- ja puuvillakangasta. Patja saa paremman muodon ja reunuksen, täytteenä aletaan käyttää luonnonkuituja, mm. kookoskuitua, puuvillaa, villaa ja hevosenjouhia. Patjat on osittain tikattu tai napitettavia, joten täyte voidaan kiinnittää päälliseen ja reunat on kantattu.
1800-luvun loppupuoli Keksitään jousitusjärjestelmä, jotta patjoista tulisi tasaisempia.
1930-luku. Sisäjousituksella varustetut patjat ja pehmustetut pohjat tulevat laajasti käyttöön, myös keinotekoiset täytemateriaalit yleistyvät. Markkinoille saapuu pussijousitusjärjestelmä.
1950-luku. Alkaa vaahtomuovipatjojen ja –tyynyjen valmistus.
1960-luku. Markkinoilla esitellään nykyaikaista vesisänkyä, josta tulee vinyylimateriaalin keksimisen ja käyttöönoton myötä erittäin suosittu. Myös jatkettavat sängyt kasvattavat suosiota.
1970-luku NASA keksii uudenlaisen materiaalin, joka myöhemmin tunnetaan ”muistavana” (memory) vaahtomuovina.
1980-luku. Alkaa vulkanoidun kumin ja vinyylin pohjalla valmistetut ilmapatjat.
1992: Tempur. Pedic esittelee muistivaahtomuovista valmistettua patjaa.